Bredskall -nimi on ruotsinkielisten uudisasuttajien peruja. Ensimmäinen maininta kylästä on jo vuodelta 1396. 1500-lukuun mennessä alueen asutus oli muuttunut suomenkieliseksi. Suomenkielisten suussa nimi muuntui Reitkalliksi.
Summanjoen rannalla sijaitsevaa Reitkallia halkoi myös Valkealaan johtanut maantie. Hyvät kulkuyhteydet kasvattivat kylää.
Reitkallin kartano ja puutarhakoulu
Reitkalli sai kartanonsa eli omavaraisen suurtilansa jo 1396, kun Husgafvelin suvun kantaisä Erik Laurinpoika Junkar osti Ruotsin kruunulta tiloja Reitkallin kylästä. Omistajat vaihtuivat vuosisatojen aikana toisinaan tiuhaan, toisinaan harvemmin.
Nuorten naisten koulutusta järjestänyt puutarha-ammattikoulu muutti Sippolan kartanosta (1898-) vuonna 1906 Reitkalliin, jossa se toimi vuoteen 1991 saakka. Perustaja ja opettaja Alma Forstén puolisoineen oli täydellä sydämellä koulun toiminta-ajatuksessa ja toiminnassa mukana. Alkuvaiheessa koulussa opetettiin puutarhakasvien viljelyn lisäksi mm. kananhoitoa. Koulun valtiontuki päättyi vuonna 1933 ja koulu siirtyi osakeyhtiön hallintaan. Valtiontuki ei yrityksistä huolimatta palautunut. 1960-luvulla kaksivuotisessa koulussa oli mahdollista opiskella puutarhurin lisäksi myös puutarha-alan liiketalouslinjalla. Koululla oli 91 hehtaaria maata, joista 37 hehtaaria viljelyssä ja 7 hehtaaria puutarhana.
Uudistuksia
Reitkallin vuonna 1884 aloittanut sekakansakoulu kuului Vehkalahden ensimmäisiin kouluihin. Koulu muutti uuteen rakennukseen vuonna 1952. Koulutoiminta Reitkallissa loppui vuonna 2005.
Vuonna 1899 avattiin Haminan rautatie Inkeroisista Haminaan. Rata kulki Reitkallin läpi ja kylään saatiin oma seisake. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968, mutta tavaraliikenne jatkui vuoteen 1984. Samana vuonna käyttöön otettu Haminan satamaan johtava Juurikorven tavaraliikennerata kulkee kylän eteläpuolelta.
Tunnetko kylän tarinoita tai onko sinulla valokuvia kylästä? Ota yhteyttä museon väkeen!
