Siirry pääsisältöön

Ihamaa

Kohteen Ihamaa kuva

Ihamaan kylä mainitaan maakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1555. Kylän vanhin asutus on sijainnut Ihamaanjärveen laskevan Vehkajoen sekä pohjoisesta Piutulanjärvestä Vehkajokeen yhtyvän Piutulanjoen molemmilla rannoilla, nykyisen Lappeenrannantien (Tie 26) länsipuolella. 1500-luvun maakirjoissa Ihamaan talot on luettu Kannusjärven kylän yhteyteen.

Oletetaan, että Pohjois-Vehkalahden kylät asutettiin Lappeen suunnalta.  Ihamaan kylän nimestä 1500-luvulla käytetty muoto Ihaxama viittaa mahdollisesti Ihakseihin, joita asui 1500-luvulla mm. Lappeen Oikkolassa sekä silloisessa Pyhityssä (nykyinen Luumäen kirkonkylä). Näin ollen alue on ollut mahdollisesti ”lapveteläisten eräalueena” ennen pysyvän asutuksen syntyä, ja samalta suunnalta olisi keskiajalla saapunut myös varhaisin kaskiviljelyasutus.

Lähteet: 

Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri, kyppi.fi

Ragnar Rosén 1936: Vehkalahden pitäjän historia I

Martti Korhonen 1981: Vehkalahden pitäjän historia II

Tunnetko kylän tarinoita tai onko sinulla valokuvia kylästä? Ota yhteyttä museon väkeen!

Kuvagalleria

Taksinkuljettaja Arvo Harjula, auto ja koira.Matti Harjula lapset polvella.Elomaan ulkorakennuksen seinän puumerkkejä ym. kaiverruksia Ihamaalla.Korkuuskosken holvattu kivisilta vanhalla Hamina-Lappeenranta tiellä Ihamaalla.Matti ja Arvo Harjula onnistuneen jänisjahdin jälkeen. 1930-luvulta.Ravustaja Vehkajoella Piutulasta etelään.Ihamaan maakirjatiloja Mustajoen ja Vehkajoen yhtymäkohdasta.Tuohinen paimentorvi Ihamaalta.Tien lanausta Vehkijärvellä. Vehkijärven talollisilla oli tienhoito-osuudet Ihamaan kylässä.