Kuorsalossa on viljelty ohraa viimeistään 1200-luvulla. Vanhimmiksi päätellyt paikannimet ovat suomalaista juurta, seuraava keskiaikainen kerrostuma ruotsinkielistä. Historiallisista lähteistä ensimmäinen merkintä Kuorsalosta löytyy Korusalan nimellä vuonna 1387. Saari kuului VIipurin alaisuuteen 1500-luvun loppuun saakka, jonka jälkeen se liitettiin Vehkalahden suurpitäjään. Saaren kantasuvun sukunimi Lommi (lom = ruots. kuikka) esiintyy ensi kerran kalastusveroluettelossa vuodelta 1557. 1500-luvun lopussa Kuorsalossa kärsittiin 25-vuotisessa sodassa vankienotosta, kun saarelta vietiin peräti 22 henkilöä.
Kuorsalon vanhin asutus oli keskittynyt saaren keskiosan sittemmin autioituneeseen Vanhakylään. 1800-luvulla asutus painottui rannoille. Saaren elinkeinot liittyivät kalastukseen, hylkeenpyyntiin ja luotsaukseen sekä kaupankäyntiin eli talonpoikaispurjehdukseen etenkin Viroon. Kun Vanha Suomi liitettiin Venäjään, Pietarinkauppa rikastutti saaristolaisia: suurkaupunkiin kuljetettiin katukiviä, halkoja ja kalaa. 1830-luvulta alkaen purjehdus oli sallittua kaikkiin Itämeren alueen satamiin ja laivanvarustamisesta tuli hyvä liiketoimi.
1900-luvun Kuorsalo
1900-luvun alussa Kuorsalossa asui parhaimmillaan noin 300 asukasta. Kansakoulu saaressa toimi vuosina 1895-1959. Saaressa oli kauppa ja posti kulki postinkantajan tuomana 1900-luvun alusta sen puoliväliin. Siellä vaikuttivat myös marttayhdistys sekä nuoriso- ja urheiluseura. Myös uskonnollisten yhteisöjen toiminta oli vilkasta. Saaren kesäjuhlaperinne jatkuu edelleen.
Saarelaiset vuokrasivat myös talojaan kesäasunnoiksi kaupunkilaisille. Tunnetuimpia kesäkuorsalolaisia olivat taiteilija Magnus Enckell ja Vilniemen kartanon vävy, kansanrunoustutkimuksen professori Kaarle Krohn, joka vuokrasi kapteeni Siparin taloa. Krohnien luona Kuorsalossa vierailivat kesäisin myös monet muut 1900-luvun alun suomen tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajat, kuten Kaarlen sisar, kirjailija Aino Kallas (os. Krohn).
Urheiluseura Saarenpojat kasvatti Kuorsaloon kovia urheilijoita. Serkukset Oiva ja Veikko Lommi voittivat Helsingin olympialaisissa 1952 soudun olympiapronssia sekä lukuisia Suomenmestaruuksia. Myöhempien aikojen olympiavoittajista keihäänheittäjä Tapio Korjuksella (kultaa Soulissa 1988) on sukujuuret Kuorsalossa ja lapsuustausta Vehkalahden Veikoissa hiihtäjänä.
Kuorsalossa on yksi Suomen vanhimmista hautausmaista, johon yhä haudataan ruumiita. Se on Kuorsalon ja Tammion vanhojen kantasukujen omistuksessa.
Sota-ajan saaristossa
Kuorsalo sai osansa toisesta maailmansodasta. Jo 30.11.1939 saarta pommitettiin. Saaren siviilit evakuoitiin mantereen kyliin. Kuorsalon ja Tammion työikäiset olivat lottina tai sotilastehtävissä mm. Ulko-Tammion venetukikohdassa. Myös vuoden 1944 suurhyökkäyksessä Kuorsalon taloja tuhoutui.
Sodan loputtua Suursaaren taisteluissa vangittuja saksalaisia kuljetettiin Kuorsalon kautta. Saaren luotsit ohjasivat Kirkkonummen Porkkalanniemen vuokra-aikana 1944-1956 neuvostoliittolaisia laivoja rannikkoväylää pitkin Suomenlahden miinavaaran vuoksi. Saaren luotsiasema lakkautettiin vuonna 1960. Kuorsalon asukkaat muuttivat 1960-luvulta lähtien talo kerrallaan mantereelle talvikaudeksi. Nykyisin Kuorsalossa on muutama ympärivuotinen asukas.
Lähteet:
Silenti Tuomo (2016): Saarelaiselämää Kuorsalossa. Nurmiprint oy
Astrén Marjatta: Kuorsalon historia lyhyesti / Kuorsalo-seuran www-sivut [www-lähde, luettu 6.6.2023]
https://www.kuorsalo.fi/kuorsalon-historia-lyhyesti
Tunnetko kylän tarinoita tai onko sinulla valokuvia kylästä? Ota yhteyttä museon väkeen!
