Lauri Jussinpoika asettui Mäntlahdelle aution viljelijäksi 1636. Armeijauudistuksen yhteydessä Mäntlahden maakirjanumero yhdestä tehtiin upseerin virkatalo eli puustelli. 1700-luvun alusta alkaen soiellä ei kuitenkaan asunut ketään. Vuonna 1739 siellä ei ollut edes rakennuksia. Vallan vaihduttua tilan isännät vaihtuivat vilkkaasti. Vuonna 1787 tila yhdessä lisämaiden kanssa myytiin Haminan varuskunnan komentaja Gustav von Eckille. 1800-luvun alussa tilan haltija oli kenraalimajuri Grigori Argun, joka omisti myös Brakilan ja Myllykylän kartanot. Viljelystyöt hoitivat torpparit, joita oli neljä tai viisi perhekuntaa. (Korhonen 1981: 360-361.)
1770-luvulla Mäntlahden taloista muotoutui kaksi herrasviljelystä, jotka yhdistettiin myöhemmin yhdeksi suurtilaksi eli ”hoviksi”. Kartanon päärakennus pystytettiin v. 1851 hieman erilleen pääkylästä, vanhan Ristolan talon tontille. (Korhonen 1981:358-361; Knapas 1984:100.) (Muinaisjäännösrekisteri)
Mäntlahden hovi on alkujaan 1600-luvulla ollut upseerin virkatalo, joka v. 1743 jälkeen oli haminalaisten kauppiaiden ja säätyläisten omistuksessa. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1851 ja tehty kruununvouti Anders Cajanderin aikana. (Knapas 1984: 100.)
