Siirry pääsisältöön

Metsäkylä

Kohteen Metsäkylä kuva

Metsäkylä kuuluu niihin Vehkalahden kyliin, jotka mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa 1458. Tällöin kylän asutus oli jo vakiintunutta, mistä voidaan päätellä, että kylä on asutettu viimeistään keskiajalla.

Kivikautinen asutus

Metsäkylän alueella on tiheää kivikautista asutusta etenkin kampakeraamisen kulttuurivaiheen ajalta, jolloin silloisen Itämeren ranta on ollut noin 20 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla. Alueella on ollut sisäsalmien, saarten ja lahtien verkosto, joka on tarjonnut suojaisia asuinpaikkoja ja mahdollisuuksia kalastukseen, linnustukseen ja hylkeenpyyntiin. Alueen asuinpaikkoja on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin.

Tunnetko kylän tarinoita tai onko sinulla valokuvia kylästä? Ota yhteyttä museon väkeen!

Kuvagalleria

Kirjailija Hilda Haahdin huvila Metsäkylässä.
Kirjailija Hilda Haahdin huvila Metsäkylässä.Metsäkylän sahan vanha silta.Vanhan Kunnarin talon sisätiloja Metsäkylässä.Piiloluola tulipesineen Metsäkylässä.Stundkallion (Tuntinkallio) aurinkokello Metsäkylässä.Metsäkylän Klemolassa säilynyt Metsäkylän-Reitkallin kartta vuodelta 1725.Suunnistusveteraani Lauri Hovi (oik) ja kotiseutulautakunnan pj. Seppo Kelkka tutkivat karttaa Metsäkylän Sikovuorella.Metsäkyläläinen Arvi Riivari voitelee suksia. 1930-luku.Metsäkylän koulu.Metsäkylän suojeluskunnan ampumaradan rakennustalkoot.Juna Metsäkylän radalla.Reijo Ståhlberg,  Jussi Paavolan ja Viljo Karhunen Paavolan valimolla Metsäkylässä 1960-luvun alussa. Metsäkylän seuratalon rakennustalkoot 1960-luvun alussa.Metsäkyläläinen orkesteri. 1930-luku.Metsäkylän sahan kuljetussilta lähikuvassa.1930-luvulla rakennettu Metsäkylän hyppyrimäki Uuperinmäellä. Lahtelainen Timo Murama hyppäsi mäessä 53 metriä, mikä oli hetken Suomen ennätys.Metsäkylän saha lounaan suunnalta, asuinrakennuksen seinustalta kuvattuna.Metsäkylän urheilukentän rakennustyö.Metsäkylän sekakuoro Metsäkylän Teinilinna-kalliolla.Valokuvasarja Haminan rautatien valmistumisen ajoilta v.1899.Radan varrelta, Metsäkylän asema.

Kuuntele haastattelu

Joululeipomisia lapsuuden Metsäkylässä

Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen murrenäyte. Tilda Koivu (s. 1878). Haastattelijana Pekka Lehtimäki vuonna 1961.

 

TK: No, jouluaatton niin, nii sitten noustiin niin aikasin ylös, ja sit tehtiin huonees että, aamusel jo aikaseen, pimiän aikaan, yöllä, nii siit pestiin siit huoneehii ja, ennen ei ollu niin montaa huonet.

Pimiän aikaan siit jot, nyt kun minä olin lapsi niin sit, leipovatten siit jo niin aikasin yöllä.

H: Mitäs leivottiin?

TK:Sen sanottiin rieskaks, hiivaleipää, kun oli. Ja järin ennen ei ollut, kun minä järin lapsen olin niin ei sit paljo pullaa tehty, mut, mut sentä joulun.

H: Jaa pullaa ei ennen tehty?

TK: Niin ei sit, ei tehty niin, niinku nyt. Mut kuitennii että joulun ni siit sentäkiin vähäsen tehtiin. Kun mä lapsen olin.

H: No sit, kuinkas, Leivottiinko ennen jouluaattona vai sitä ennen

TK: No melkeestään joulun aatton. Mut sit, ku ruvettiin leipoon enemmän niin siit, siit tehtiin jo, leivottiin että ain vähä aikasempaakin. Mut ei sentää niin aikasin koskaan niin kun nyt.