Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella. Turkian kylän vanhat tonttimaat ovat puolestaan sijainneet Pyhällöstä luoteeseen, Hurma- ja Rahottava-järvien eteläpuolella, pienen Ylijoen äärellä.
Pohjois-Vehkalahden kylien asutuksen oletetaan olevan peräisin Lappeen suunnalta. On esitetty, että alue olisi vanhaa ”lapveteläisten eräaluetta”, ja samalta suunnalta olisi saapunut keskiajalla myös seudun varhaisin kaskiviljelyasutus. Varsinaisiksi kyläyhteisöiksi Pyhältö ja Turkia järjestäytyivät kuitenkin 1500-luvun mittaan. Pyhältö esiintyy verotusluetteloissa ensimmäistä kertaa vuonna 1544 ja Turkia vuonna 1574. Tätä aikaisemmin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1500-luvun puolivälissä Pyhällön ja Turkian kylissä oli parhaimmillaan 24 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9.
Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä Pyhältöön perustettiin keskikievari 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi Pyhällössä ainakin vuoteen 1766 asti.
Vanhaa Haminan-Lappeen tien linjausta voi Pyhällössä vielä seurata paikoitellen hiekkapintaisena kylätienä. Nykyinen Valtatie 26 on rakennettu 1950-luvulla, ja sitä on myöhemmin levennetty ja oikaistu paikoitellen.
Lähteet: Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri, kyppi.fi; Ragnar Rosén 1936 Vehkalahden pitäjän historia I, Martti Korhonen 1981: Vehkalahden pitäjän historia
Tunnetko kylän tarinoita tai onko sinulla valokuvia kylästä? Ota yhteyttä museon väkeen!
