Reitkallin kartano sai alkunsa 1396, kun nimismies Eerik Laurinpoika osti kruunulta tiloja Reitkallin kylästä. Erik Laurinpojasta polveutuu Junkarin (Husgafvelin) suku. Junkarit omistivat lisäksi Summan kartanon sekä pienen rälssitilan Hietakylässä. 1600-luvulla Junkareiden tilat olivat sätereitä, eli eivät enää knaappimaata. Vuonna 1694 velkaantunut suku joutui myymään maat Johan Creutzille. On kuitenkin mahdollista että kartanon varsinainen isäntä oli Kymenkartanon tuomari Johannes Gabrielinpoika. (Korhonen 1981: 542-544.)
1700-luvulla iso- ja pikkuvihan välisenä aikana kartanon omistajat vaihtuivat usein. Isännille oli kuitenkin yhteistä palvelu Turun hovioikeudessa tai sukulaisuus hovioikeuden virkamiesten kanssa. Vuonna 1746 Reitkallin osti Vehkalahden kirkkoherra, tuomiorovasti Fabian Nils Gudseus, joka omisti hovin 1784 saakka. Hänen jälkeensä omistajana oli Esaias Polack, edellisen vävy, Jääsken kirkkoherra. Polackin kuoltua hänen leskensä myi kartanon kauppias ja raatimies Jocob Kitoniukselle 1792. Kitoniuksen perikunta piti kartanoa hallussaan 1800-luvun alkukymmenet. (Korhonen 1981: 544-546.)
1800-luvulla kartanon omistivat mm. kauppaneuvos Bruun ja kenraalimajuri J.A. Frey (vuoteen 1890). Kartanoa viljelivät lampuodit ja torpparit. Vuonna 1906 Alma Forstén ja eversti Lennart Forstén ostivat Reitkallin kartanon senaattori Juhani Alajärveltä puutarhakouluaan varten. Koulu toimi vuoteen 1931. 1800-luvulla rakennettu yksikerroksinen päärakennus muutettiin puutarhakoulun aikana kaksikerroksiseksi. (Kymenlaakson rakennuskulttuuri 1992: 264.)
Reitkallin puutarhakoulu, ent. Reitkallin kartano
Forsténit perustivat 1898 puutarhurikoulun, joka aluksi toimi Sippolassa ja sitten Valk
